M kävi lauantaina ostamassa sen ilmankostuttimen. Jo nyt se tuntuu korvaamattomalta: E.n tukkoisuus. on sen avulla helpottanut öisinkin paljon. Ja äiti on myös tyytyväinen kun sitä tuttia ei tarvitse joka kolmas sekunti olla työntämässä suuhun ja heiluttaa kehtoa puoltatuntia jokaisen herätyksen jälkeen.
Täytin eilen hakemuksen sinne iltakouluun. Tällä hetkellä olen
sillä mielellä, että aloitan sen kuolun tammikuussa jos vain suinkin
pääsen. Mieli voi kuitenkin muuttua vielä moneen otteeseen. Onneksi
kuitenkin opiskelupaikan voi perua, vaikka sen saisikin. Tai toisaalta
miettiä muita ratkaisuja, jos koulun ja kodin yhdistäminen ei toimikaan
niin kuin olen kuvitellut.
Tänään metrolle kävellessäni olin avannut sateenvarjoni sen kummemmin mitään ajattelematta. Vähän matkan päässä aloin ihmettelemään, kun vastaantulijat katsoivat oudosti. Sitten tajusin, että hei, eihän täällä edes sada.. Olin taas saanut niin paljon ajattelemisen aihetta että sellaiset pikkuseikat kuin sade ja sateenvarjo ei ollut päällimmäisenä mielessä, vaikka sadetta ja kastumista inhoankin yli kaiken.
J oli saanut käsiinsä ainoan ehjän hiuspantani. J:n tutkimuksen jälkeen panta oli vähemmän käyttökelpoinen, joten kävin kotimatkalla ostamassa muutaman pannan ja hainhampaita jotta saan pidettyä hapsottavat hiukset pois industrialista. Aijemmin käytin vain hirveästi hiuslakkaa, mutta se ei tuoreen lävistyksen kanssa ole oikein hyvä vaihtoehto.
P.s. Tuntuu omituiselta kirjoittaa tai kuvata omia ostoksiaan. Omista tulevaisuuden suunnitelmistakaan ei hirveästi juttua saa, kun ainoat tavoitteeni nyt lastenkasvatuksen lisäksi on päästä opiskelemaan lähihoitajaksi ja sekin nyt riippuu siitä pääsykokeesta. Otan siis mielelläni postaustoiveita ja kysymyksiä vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti