Vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja ja allergia oireita

Eilen oli "vihdoin" niin kylmä, että saattoi laittaa lapsille toppapuvut päälle. J:llä haalarin virkaa toimitti  viimevuotinen sininen ja E:llle ostin facebook-kirpparilta ihanan vaaleanpunaisen unelman. E näytti aivan mainiolta haalari päällä: Vaalean punaiselta, palleroiselta vaahtokarkilta. 

Posti toi jo useampi päivä sitten kirjeen, että E on saanut hoitopaikan samasta ryhmästä, kuin J. Olen tyytyväinen, ettei tarvitse viedä lapsia kahteen eri toimipisteeseen. Itse olen menossa 10. päivä opon luokse. Joudun mahdollisesti keskeyttämään opinnot muutamaksi viikoksi, kun muut ovat työssäoppimisjaksolla. Toisaalta olen iloinen mahdollisesti tulevasta tauosta ja siitä, että meille jää mieheni kanssa ehkä enemmän kahdenkeskistäkin aikaa. Mutta toisaalta odotan kauhulla, että mitä ihmettä teen päivisin, kun ei tarvitse hoitaa ketää tai siivota kenenkään jälkiä (ainakaan yhtä paljon kuin ennen). Nilkan kuntoutus uimisen avulla on ainoa suunnitelmani sille ajalle. Mökkihöperöityminen uhkaa..

J leipoo joulun ensimmäisiä pipareita

E.n mielestä piparitaikina ei tainnut olla kovin hyvää

J on kärsinyt syksystä lähtien epämääräisestä, kutisevasta ihottumasta. Joskus sen näytti laukaisevan jokin ruoka, mutta seuraavalla kerralla samasta ruoasta ei sitten tullutkaan mitään. Pahimman säikähdyksen taisi aiheuttaa, kun tarhasta soitettiin kesken päivän: J oli saanut ihottumaa käsiinsä, josta se oli levinnyt suun ympärille ja naamakin oli turvonnut. Onneksi pahin alkoi olla ohi, kun Isi ehti koululta tarhalle. 

Onneksi tällaiset reaktiot eivät ole sen jälkeen yhtä voimakkaina toistuneet. Nyttemmin kaavaksi näyttää muodostuneen, että J:n selkä kutisee joka ilta suihkun jälkeen. Välillä pelkkä perusvoide on auttanut, välillä taas on pitänyt ottaa käyttöön koko arsenaali bephanthen anti-exem- voiteesta kortisoniin ja Zyrtec-tippoihin. Säälittää vain tuo poika, kun on oppinut kulkemaan huonekaluja ja seiniä pitkin, kun oikein kutisee :/

E:kin on saanut oman osansa ihottumista. Vauvana E:llä oli kova vaippaihottuma, joka kuitenkin helpotti kiinteiden ruokien aloituksen jälkeen ja armottomilla rasvakerroksilla. Viikko pari sitten huomasimme, että E:llä on ihottumaa takapuolessa. Rasvauksesta huolimatta vaiva näytti leviävän jalkoihin ja käsiinkin, jolloin oli mietittävä uusia ratkaisuja. Olin todella epäuskoinen, kun mies ehdotti, että E:n maito vaihdettaisiin luomuun. Ja vielä yllättyneempi olin, kun ihottuma, tai siis maitorupi, sillä hävisi. Vielä olen kuitenkin epäileväinen koko homman suhteen.

Perhettämme katsoessa ei voi erehtyä isästä: Isällä on itsellään käsissä parantumaton ihottuma ja olkavarsissaan toisenlaista, myöskin pitkäaikaista, ihottumaa. Ja lapsena M oli myös                                                                                                          atoopikko..