Kirjoittelu vähän jäi työssäoppimisen ja näyttöviikon ajalta. Oma päiväkoti jaksoni sujui hyvin, ja arviointikeskustelussa arvosanaksi mätkähti 3 (asteikkohan on 1-3). Olen tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt numerosta, sillä en muista että olisin koskaan saanut kiitettävää mistään muusta kuin sanakokeista. Ellei sitten lasketa yhtä yläasteiässä väännettyä esseetä mielenterveydestä ja masennuksesta, mutta siinä minulla oli kyllä oma lehmä ojassa..
Nyt koulussa alkoi hoidon ja huolenpidon jakso. Tähän asti on vaikuttanut erittäin mielenkiintoiselta, sillä tämä jakso on lähempänä sitä sairaanhoitoa, johon ajattelin erikoistua näiden pakollisten opintojen jälkeenkin. Syksyllä jakso jatkuukin sitten eri toimipisteessä, melkein toisella puolella Helsinkiä..
Lapsilla sujui päivähoidossa varsin hyvin. Tosin kuukauden päiväkoti-jaksosta lapset taisivat olla terveinä tarhassa ehkä kaksi viikkoa..J sai tarhasssa askarrella kevätmaalauksen, kutsukortin äitienpäivä aamiaiselle ja äitienpäiväkortin. Noita kortteja ei ole tullut kuvattua, mutta jokainen voi varmaan kuvitella miltä näyttää, kun 2v. lapsi saa kynän ja pahvia käteen.. Rakkaudella tehty, siis :)
J:n puheenkehitys on nyt ottanut hurjan loikan eteenpäin: joka päivä J oppii suunnilleen kolme aivan uutta sanaa. J on kuin papukaija, heti toistamassa, mitä on sanottu. Tässä vaiheessa itsekukin sitten voi alkaa siistimään kieltään lasten lähettyvillä.. Yksi parhaista jutuista, joita J, tai siis nykyinen "kuningas EI!" sanoo, on KAII! kun joku on keittänyt kahvia. M ei ole aivan varma, mutta hänen mielestään kuulosti siltä, kuin J olisi yhtenä päivänä huutanut "Äiti, täällä!" eli siis ensimmäinen lause!
E: tarhaeloa häiritsi yksi pienenpieni juttu: Ensimmäinen hammas nimittäin. Pian ensimmäisen hampaan viereen ilmestyi toinenkin. E:n "hammasoireet" ovat olleet aivan kuin oppikirjasta: ruokahaluttomuus, itkuisuus ja muutenkin suun arkuus: Huulet napsahtivat tiukasti yhteen, kun isi tai äiti yrittivät kokeilla uutta hienoa hammasta. Nyttemmin E.n suu no taas avautunut, ja siellähän ne ovat, kaksi pientä hammasta. Pakko vielä mainita, että E:n ruokahalu on suorastaan valtava: E saattaa vetäistä ensin kokonaisen purkin (ison) sosetta ja heti perään melkein purkin viiliä. ja palan painikkeeksi vielä maitoa..
Tuntuu hassulta ,että saman perheen lasten ruokahalu voi vaihdella näin paljon: samassa ajassa J söi ehkä hieman jukurttia.
E on myös lähtenyt kontaamaan kovaa vauhtia, ja nyt nousee jo tukea vasten polvilleen seisomaan. Tuntuu hullulta, että pian on E:n ensimmäiset synttärit ja J:n toiset..
Tähän loppuun vielä muutama kesäkuva. Näiden päivien (ja kuvien) avulla jaksaakin sitten taas koko harmaan kesän ja kylmän talven..
